Dwight F. Davis

Dwight Filley Davis (5. heinäkuuta 1879 St. Louis, Missouri – 28. marraskuuta 1945 Washington DC) oli yhdysvaltalainen tennispelaaja ja republikaanisen puolueen poliitikko. Hän oli yksi Davis Cupin perustajista^[1] ja edusti siinä maataan vuosina 1900 ja 1902. Hän myös voitti vuosina 1899–1901 kolmesti peräkkäin Yhdysvaltain miesten nelinpelin mestaruuden yhdessä Holcombe Wardin kanssa. Davis kilpaili sekä kaksin- että nelinpelissä vuoden 1904 kesäolympialaisissa.^[2]

Davis oli koulutukseltaan lakimies. Hän työskenteli Yhdysvaltain sotaministerinä vuosina 1925–1929 ja Filippiinien kenraalikuvernöörinä 1929–1932.^[2]

Davis sai Distinguished Service Crossin. Hän pääsi St. Louis Walk of Fameen ja International Tennis Hall of Fameen.

Lähteet

↑ Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): Kuka teki mitä, Kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4.
↑ ^a ^b Dwight F Davis, Encyclopedia Britannica. Viitattu 13.10.2017.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dwight F. Davis Wikimedia Commonsissa

Coolidgen hallitus (1923–1929)

Yhdysvaltain presidentti: Coolidge

n k m Hallitus

Varapresidentti	Charles Dawes (1925–1929)

Ulkoministeri	Charles Evans Hughes (1923–1925) Frank B. Kellogg (1925–1929)

Valtiovarainministeri	Andrew W. Mellon (1923–1929)

Sotaministeri	John W. Weeks (1923–1925) Dwight F. Davis (1925–1929)

Oikeusministeri	Harry M. Daugherty (1923–1924) Harlan F. Stone (1924–1925) John G. Sargent (1925–1929)

Ylipostimestari	Harry S. New (1923–1929)

Laivastominsiteri	Edwin Denby (1923–1924) Curtis D. Wilbur (1924–1929)

Sisäministeri	Hubert Work (1923–1928) Roy Owen West (1928–1929)

Maatalousministeri	Henry Cantwell Wallace (1923–1924) Howard Mason Gore (1924–1925) William Marion Jardine (1925–1929)

Kauppaministeri	Herbert Hoover (1923–1928) William F. Whiting (1928–1929)

Työministeri	James J. Davis (1923–1929)