Magneettikentät
| Magneettikentät | |
|---|---|
| Les champs magnétiques | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | André Breton ja Philippe Soupault |
| Kansitaiteilija | Francis Picabia |
| Kieli | ranska |
| Kustantaja | Gallimard |
| Julkaistu | 1920 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Timo Kaitaro ja Janne Salo |
| Kansitaiteilija | Ville Hytönen |
| Kustantaja | Savukeidas |
| Julkaistu | 2013 |
| Ulkoasu | nidottu |
| Sivumäärä | 114 |
| ISBN | 978-952-268-080-8 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta | |
| Infobox OK | |
Magneettikentät (Les champs magnétiques) on André Bretonin ja Philippe Soupaultin kaunokirjallinen teos vuodelta 1920. Kirjan tekijät olivat vaikuttaneet dada-liikkeessä, mutta Magneettikenttiä pidetään ensimmäisenä surrealistisena teoksena. Osa tekstistä julkaistiin jo 1919 Littérature-lehdessä. Teoksen ovat suomentaneet vuonna 2013 Timo Kaitaro ja Janne Salo ja sen on kustantanut Savukeidas.[1]
Lähteet
- ↑ Kaitaro, Timo: Jälkisanat. Teoksessa Breton, André & Soupault, Philippe: Magneettikentät. (Les champs magnétiques, 1920.) Suomentaneet Timo Kaitaro ja Janne Salo. Turku: Tampere: Savukeidas, 2013. ISBN 978-952-268-080-8.
Aiheesta muualla
- Juhani Brander: Kielen tuolle puolen. Turun Sanomat 24.11.2013.
- Riikka Ala-Hakula: Hiuksekas kala. Jyväskylän ylioppilaslehti 14.1.2014.
- Veli-Matti Huhta: Runo kestävyyskokeessa. Kiiltomato.net 18.6.2014.
Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
