Sirkka Selja
| Sirkka Selja | |
|---|---|
 Sirkka Selja vuonna 1940. | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Sirkka-Liisa Tulonen |
| Syntynyt | 20. maaliskuuta 1920 Koski Hl |
| Kuollut | 17. elokuuta 2017 (97 vuotta) Hollola |
| Ammatti | kirjailija |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Sirkka Selja (oik. Sirkka-Liisa Tulonen, 20. maaliskuuta 1920 Koski Hl – 17. elokuuta 2017 Hollola[1]) oli suomalainen runoilija ja prosaisti.
Elämäkerta
Sirkka Seljan vanhemmat olivat maanviljelijä Jalmari Tulonen ja Hilja Auroora Eerola.[2] Selja opiskeli Lahden Yksityisessä Tyttölyseossa, josta hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1942, ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa.[3]
Seljan ensimmäinen teos oli vuonna 1942 julkaistu Vielä minä elän. Hänen tuotantoonsa kuuluu useita runokokoelmia, joista kahdeksastoista oli vuonna 2005 julkaistu Mahdottomuuden ylistys. Runojen lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu näytelmä ja kaksi kuunnelmateosta.
Palkinnot ja tunnustukset
Lähde:[3]
- Valtion kirjallisuuspalkinto 1958
- Pro Finlandia -mitali 1970
- Aleksis Kiven palkinto 1987
- P. Mustapää -palkinto 2007
- vuoden runoilija 2001
Julkaisut
Runokokoelmat
- Vielä minä elän (1942)
- Vedenneito (1944)
- Taman lauluja (1945)
- Linnut (1948)
- Niinkuin ovi (1953)
- Enkelin pelto (1957)
- Juuret (1962)
- Vierailulla ketun talossa (1966)
- Runot (1970, valikoima kokoelmista)
- Kissansilmät (1971)
- Talo nimeltä Villiruusu (1975)
- Pisaroita iholla (1978)
- Unitie (1985)
- Aurinko on tallella: valitut runot 1942–1985 (1988)
- Valokuvaaja: proosarunoja (1995)
- Puut herättävät muistini (2000)
- Mahdottomuuden ylistys (2005)
- Riikinkukon lapsi (2010)
Muu tuotanto
Lähteet
Aiheesta muualla
Sitaatteja aiheesta Sirkka Selja Wikisitaateissa- Kainulainen, Siru: Selja, Sirkka (1920–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2015. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Sirkka Seljan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
| ||||||||||||||||||||||
