Suomen urheilu 2002

Suomen urheilu 2002 käsittelee vuoden 2002 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Samppa Lajunen Yhdistetty
2. Janne Holmén Yleisurheilu
3. Marcus Grönholm / Timo Rautiainen Autourheilu
4. Janne Lahtela Freestylehiihto
5. Jani Sievinen Uinti
6. Jarkko Nieminen Tennis
7. Heli Koivula Yleisurheilu
8. Jaakko Tallus Yhdistetty
9. Jere Hård Uinti
10. Juha Salminen Moottoripyöräurheilu
Lähde: [1]

Vuoden naisurheilijaksi valittiin yleisurheilija Heli Koivula ja vuoden valmentajaksi koripallovalmentaja Henrik Dettmann.[1]

Olympialaiset

Aerobic

  • FISAF-liiton maailmanmestaruuskilpailuissa 27.–29.6. Montpellierissä, Ranskassa Tiia Piili saavutti hopeaa naisten kilpailussa. Fitness aerobic -sarjassa Turun Urheiluliiton Sugarit-joukkue voitti kultaa.[4]
  • FISAF-liiton Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1.–3.11. Budapestissa, Unkarissa Tiia Piili saavutti hopeaa ja Hanna-Mari Maijala pronssia naisten kilpailussa. Turun Urheiluliiton Sugarit-joukkue saavutti fitness aerobic -sarjassa hopeaa.[5]

Alppihiihto

Amerikkalainen jalkapallo

Ammunta

Ampumahiihto

Autourheilu

Biljardi

  • Poolin Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 10.–20.4. Tampereella. Jouni Tähti voitti kultaa pyörätuolipelaajien 8-pallossa. Suomen miehet saavuttivat joukkuekilpailussa hopeaa ja naiset pronssia.[15]

Curling

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 6.–14.4. Bismarckissa, Yhdysvalloissa Suomen miesten joukkue sijoittui jaetulle viidennelle sijalle.[16]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 5.–14.12. Grindelwaldissa, Sveitsissä Suomen miesten joukkue sijoittui neljänneksi hävittyään pronssiottelussa Norjalle 5–9. Suomen naisten joukkue sijoittui yhdeksänneksi.[17]

Freestylehiihto

Golf

Hiihtosuunnistus

Jalkapallo

Jousiammunta

  • Maastoammunnan maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–14.9. Canberrassa, Australiassa Anne Laurila saavutti taljajousella pronssia.[25]
  • Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 22.–27.7. Oulussa. Anna-Liisa Tuuttu voitti taljajousen henkilökohtaisessa kilpailussa kultaa sekä saavutti joukkuekilpailussa Sirkka Sokka-Matikaisen, Anne Laurilan ja Anne Sjöroosin kanssa hopeaa.[26]

Jääkiekko

Jääpallo

Karate

  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 3.–5.5. Tallinnassa, Virossa Eki Luukka saavutti pronssia alle 70-kiloisten sarjassa.[32]

Keilailu

  • Henkilökohtaisessa maailmancupissa 22.–26.10. Riiassa, Latviassa Mika Luoto voitti loppuottelussa singaporelaisen Remy Ongin 2–0 (232–216, 279–222).[33]
  • Joukkueiden Euroopan cupissa 30.6.–6.7. Mülheimissa, Saksassa Suomen naisjoukkue, johon kuuluivat Reija Lundén, Katriina Kukkula, Heidi Larnia, Leena Pulliainen, Piritta Kantola ja Heta-Maija Allén, voitti loppuottelussa Saksan 382–366. Suomen miesten joukkue sijoittui kolmanneksi.[34]
  • Henkilökohtaisessa Euroopan cupissa 4.–7.9. Schiedamissa, Alankomaissa Jouni Helminen voitti loppuottelussa englantilaisen Nick Froggattin 2–0 (235–172, 258–238).[35]

Koripallo

Käsipallo

Lentopallo

Lumilautailu

Melonta

Moottoripyöräily

Moottoriveneily

  • S850-luokan maailmanmestaruuskilpailussa syyskuussa Nottinghamissa Suomi saavutti kolmoisvoiton järjestyksessä Anders Forsström, Roger Lönnberg ja Joachim Brunila.[47]

Nyrkkeily

Paini

Painonnosto

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 19.–26.11. Varsovassa, Puolassa Hanna Keränen oli parhaana suomalaisena kahdestoista alle 69-kiloisten sarjassa.[51]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 20.–28.4. Antalyassa, Turkissa Hanna Keränen sijoittui kuudenneksi alle 69-kiloisten sarjassa, Heidi Kanervisto kahdeksanneksi alle 58-kiloisissa ja Benjamin Pirkkiö kymmenenneksi alle 94-kiloisissa.[52]

Pesäpallo

Pikaluistelu

Pohjoismaiset hiihtolajit

Potkunyrkkeily

  • Mathias Klockars voitti WKN-ammattilaisliiton maailmanmestaruuden 57,6-kiloisten sarjassa voittamalla 28.1. Helsingissä ukrainalaisen Igor Pavlenkon pistein 3–0.[65]
  • Pasi Rantala säilytti ammattilaisten Euroopan-mestaruutensa 76,2-kiloisten sarjassa voittamalla 20.1. Lissabonissa, Portugalissa isäntämaan Paulo Laurencon kehätuomarin keskeytyksellä seitsemännessä erässä.[66]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 24.–27.10. Jesolossa, Italiassa alle 70-kiloisten täyskontaktisarjassa otellut Marjut Lappalainen voitti kultaa ja Suomi saavutti yhteensä viisi mitalia.[67]

Purjehdus

  • E-jollien Euroopan-mestaruuskilpailuissa heinäkuussa Nieuwpoortissa, Belgiassa Sari Multala voitti kultaa.[68] Elo-syyskuussa Kanadassa käydyissä maailmanmestaruuskilpailuissa hän sijoittui neljänneksi.[69]

Ratsastus

Raviurheilu

Ringette

Salibandy

Squash

  • Joukkueiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–5.5. Böblingenissä, Saksassa Suomen miesjoukkue sijoittui seitsemänneksi.[77]

Sulkapallo

  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–20.4. Malmössä, Ruotsissa Anu Weckström sijoittui kaksinpelissä kahdeksan parhaan joukkoon ja Antti Viitikko 16 parhaan joukkoon.[78]

Suunnistus

Taitoluistelu

Tanssiurheilu

  • Boogie woogien maailmanmestaruuskilpailuissa 2.11. Schaffhausenissa, Sveitsissä Tommi Koivula / Pirjo Koivula voittivat senioriluokan maailmanmestaruuden.[86][87]
  • Boogie woogien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 19.10. Avignonissa, Ranskassa Tommi Koivula / Pirjo Koivula voittivat senioriluokassa hopeaa.[88]

Tennis

Thainyrkkeily

  • Jomhod Kiatadisak säilytti WPKA-ammattilaisliiton maailmanmestaruuden alemmassa keskisarjassa voittamalla 29.9. Helsingissä virolaisen Tarvo Rahuojan teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä ajassa 1.08.[91]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 26.10.–3.11. Lillessä, Ranskassa kultaa voittivat Mappela Lehtonen alle 52-kiloisten sarjassa, Heidi Strengell alle 60-kiloisissa ja Mia Eteläpelto alle 67-kiloisissa.[92]

Uinti

  • Lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–7.4. Moskovassa, Venäjällä Jani Sievinen voitti kultaa 200 metrin sekauinnissa ja saavutti hopeaa 100 metrin sekauinnissa. Rintauimari Jarno Pihlava saavutti pronssia 100 metrillä ja 200 metrillä.[93]
  • Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.7.–4.8. Berliinissä, Saksassa Jere Hård voitti kultaa 50 metrin perhosuinnissa Euroopan-ennätyksellä 23,50 ja Jani Sievinen uransa kymmenennen Euroopan-mestaruuden 200 metrin sekauinnissa ajalla 1.59,30. Hård sijoittui 100 metrin perhosuinnissa kahdeksanneksi. Jarno Pihlava oli 100 metrin rintauinnissa neljäs ja 200 metrillä viides. Sievinen, Pihlava, Hård ja Tero Räty sijoittuivat 4 × 100 metrin sekauintiviestissä seitsemänneksi. Joona Puhakka sijoittui yhden metrin ponnahduslautahypyissä neljänneksi, kolmen metrin laudalla kuudenneksi ja parikilpailussa Ville Vahtolan kanssa yhdeksänneksi.[94]
  • Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 12.–15.12. Riesassa, Saksassa Jani Sievinen nosti arvokisamitaliensa määrän 28:aan voittamalla kultaa 200 metrin sekauinnissa ja saavuttamalla hopeaa 100 metrillä. Jere Hård voitti kultaa 50 metrin perhosuinnissa ja saavutti hopeaa 100 metrin vapaauinnissa. Jarno Pihlava saavutti pronssia 100 metrin rintauinnissa. Viestijoukkue, johon kuuluivat Sievinen, Pihlava, Tero Välimaa ja Hård sekä alkuerissä Matti Rajakylä, saavutti hopeaa 4 × 50 metrin sekauinnissa. Naisuimareista Hanna-Maria Seppälä sijoittui kuudenneksi 50 metrin vapaauinnissa.[95]

Voimanosto

  • Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 29.5.–2.6. Riesassa, Saksassa Raija Koskinen voitti kultaa alle 44-kiloisten sarjassa ja Pirjo Savola saavutti hopeaa alle 56-kiloisissa.[96]
  • Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 13.–17.11. Trenčínissä, Slovakiassa Sami Nieminen saavutti pronssia alle 67,5-kiloisten sarjassa.[97]
  • Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 9.–12.5. Eskilstunassa, Ruotsissa Ove Lehto saavutti hopeaa alle 125-kiloisten sarjassa.[97]
  • Naisten Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 28.11.–1.12. Laukaassa. Raija Koskinen voitti kultaa alle 44-kiloisten sarjassa, hopealle sijoittuivat Mervi Rantamäki (52 kg), Virpi Kehänen (56 kg), Pirjo Savola (60 kg) ja Katariina Nokua (90 kg) ja pronssia saivat Vuokko Viitasaari (48 kg) sekä Päivi Haapoja (60 kg).[98]
  • Penkkipunnerruksen maailmanmestaruuskilpailuissa 5.–8.12. Luxemburgissa pronssia saavuttivat Kenneth Sandvik yli 125-kiloisten sarjassa ja Virva-Tuulia Arpala alle 48-kiloisissa.[99]

Voimistelu

Yleisurheilu

Lähteet

  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 23. Kustannus-Notariaatti Oy, 2002. ISBN 952-5106-16-0.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 24. Kopijyvä Kustannus Oy, 2003. ISBN 952-5092-92-5.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 25. Minerva Kustannus Oy, 2004. ISBN 952-5478-47-5.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 28. Minerva Kustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-492-013-1.

Viitteet

  1. a b Siukonen 2003, s. 22
  2. Siukonen 2002, s. 196–197, 212
  3. Siukonen 2003, s. 12, 74–77
  4. Siukonen 2003, s. 100, 173
  5. Siukonen 2003, s. 138, 173
  6. Siukonen 2002, s. 188, 201–202
  7. a b Siukonen 2003, s. 174
  8. Siukonen 2003, s. 175
  9. Siukonen 2003, s. 102, 106–107, 177–179
  10. Siukonen 2002, s. 190–191, 203–205
  11. Siukonen 2003, s. 176
  12. Siukonen 2003, s. 74, 76, 176
  13. Siukonen 2003, s. 60, 64, 85, 90, 120, 133, 138, 212–213
  14. Siukonen 2003, s. 74, 99, 111, 134, 212
  15. Siukonen 2003, s. 83, 85, 182
  16. Siukonen 2003, s. 83–84, 183
  17. Siukonen 2003, s. 148, 183
  18. Siukonen 2002, s. 188–189, 202–203
  19. Siukonen 2002, s. 111, 184
  20. Siukonen 2003, s. 72–73, 187
  21. Siukonen 2003, s. 79, 126, 133–134, 189
  22. Siukonen 2003, s. 84–85, 123
  23. Siukonen 2003, s. 189–190
  24. Siukonen 2003, s. 190
  25. Siukonen 2003, s. 128, 191
  26. Siukonen 2003, s. 112, 191–192
  27. Siukonen 2002, s. 194, 210–212
  28. Siukonen 2003, s. 88, 194–195
  29. Siukonen 2003, s. 196
  30. Siukonen 2003, s. 197
  31. Siukonen 2003, s. 77, 198
  32. Siukonen 2003, s. 87, 199–200
  33. Siukonen 2003, s. 136, 201
  34. Siukonen 2003, s. 103, 201
  35. Siukonen 2003, s. 126, 201
  36. Siukonen 2003, s. 86, 203–204
  37. Siukonen 2003, s. 79, 148, 204
  38. a b Siukonen 2003, s. 205
  39. Siukonen 2003, s. 207
  40. Siukonen 2003, s. 207–208
  41. Siukonen 2002, s. 190, 203
  42. Siukonen 2003, s. 125, 209–210
  43. Siukonen 2003, s. 72, 215
  44. Siukonen 2003, s. 98, 130, 215–216
  45. Siukonen 2003, s. 135, 215
  46. Siukonen 2003, s. 138, 216
  47. Siukonen 2003, s. 129, 218
  48. Siukonen 2003, s. 112, 219–220
  49. Siukonen 2003, s. 129, 221
  50. Siukonen 2003, s. 83, 221
  51. Siukonen 2003, s. 144, 223
  52. Siukonen 2003, s. 86, 223
  53. Siukonen 2003, s. 128, 224–225
  54. Siukonen 2003, s. 128, 225
  55. a b Siukonen 2003, s. 100, 224
  56. Siukonen 2002, s. 191–192, 205–207
  57. Siukonen 2003, s. 61, 226
  58. Siukonen 2002, s. 198–201
  59. Siukonen 2004, s. 164–165, 185–186
  60. Siukonen 2003, s. 75, 185
  61. Siukonen 2003, s. 78, 185
  62. Siukonen 2003, s. 185
  63. Siukonen 2002, s. 225
  64. Siukonen 2003, s. 12, 76
  65. Siukonen 2003, s. 63, 227
  66. Siukonen 2003, s. 61, 227
  67. Siukonen 2003, s. 137, 227–228
  68. Siukonen 2003, s. 107, 229
  69. Siukonen 2003, s. 125, 228
  70. Siukonen 2003, s. 128, 232–233
  71. Siukonen 2003, s. 115, 234
  72. Siukonen 2003, s. 145, 235
  73. Siukonen 2003, s. 83, 235
  74. Siukonen 2003, s. 90, 92, 235
  75. Siukonen 2003, s. 81, 236
  76. Siukonen 2003, s. 83, 236–237
  77. Siukonen 2003, s. 87, 240
  78. Siukonen 2003, s. 85, 240
  79. Siukonen 2003, s. 130, 241
  80. Siukonen 2003, s. 132, 241
  81. Siukonen 2003, s. 98, 242
  82. Siukonen 2002, s. 192, 207–208
  83. Siukonen 2003, s. 78, 244
  84. Siukonen 2003, s. 61, 244
  85. Siukonen 2003, s. 83, 245
  86. WORLD CHAMPIONSHIP BOOGIE WOOGIE 02.11.2002. World Rock'n'Roll Confederation. Arkistoitu 4.11.2004. Viitattu 17.08.2022.
  87. Suomeen ensi kertaa tanssin MM-kul­taa 03.11.2002. Kaleva. Viitattu 17.08.2022.
  88. Koi­vu­lat tans­si­vat EM-ho­peaa boo­gie-woo­gies­sa 21.10.2002. Kaleva. Viitattu 17.08.2022.
  89. Siukonen 2003, s. 60, 84, 93, 99, 123
  90. Jarkko Nieminen ATP. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
  91. Siukonen 2003, s. 130, 288
  92. Siukonen 2003, s. 288
  93. Siukonen 2003, s. 80, 248
  94. Siukonen 2003, s. 112–114, 249
  95. Siukonen 2003, s. 148, 249–250
  96. Siukonen 2003, s. 92–93, 255–256
  97. a b Siukonen 2003, s. 256
  98. Siukonen 2003, s. 146, 256
  99. Siukonen 2003, s. 147, 257
  100. Siukonen 2003, s. 144, 258
  101. Siukonen 2003, s. 258
  102. Siukonen 2003, s. 99, 260
  103. Siukonen 2003, s. 47, 49–54
  104. Siukonen 2007, s. 110
  105. Siukonen 2003, s. 73–74, 261
  106. Siukonen 2003, s. 83