Terttu Kainuvaara

Terttu Kainuvaara (vas.), Anni Collan ja Väinö Lahtinen Kuopiossa vuonna 1929.

Terttu Elin Kainuvaara (synt. Inberg, 4. helmikuuta 1894 Kuopio – 10. kesäkuuta 1955 Raahe)[1] oli suomalainen pikajuoksija ja uimahyppääjä.

Elämä

Kainuvaara kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1916,[2] ja toimi voimistelunopettajana Käkisalmessa 1921–1924 ja Terijoella 1925–1926. Vuonna 1927 Kainuvaara suoritti voimistelunopettajan tutkinnon ja 1928 käytännölliset kokeet lehtorin virkaa varten, jonka jälkeen hän työskenteli Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton neuvojana ja Raahen keskuskoulun voimistelunopettajana.[3][4]

Urheilu-ura

Pikajuoksijana Kainuvaara edusti Kuopion Reipasta ja uimarina Kuopion Uimaseuraa ja Viipurin Uimaseuraa.

Elokuussa 1915 Kainuvaara sivusi Kuopiossa järjestetyissä Pohjois-Savon piirinmestaruuskilpailuissa Olga Virtasen samana kesänä juoksemaa 100 metrin SE-tulosta 13,6.[5] Hänen väitettiin tuolloin juosseen harjoituksissa jopa alle 13 sekunnin.[6]

Uimahypyssä Kainuvaara voitti suorien kerroshyppyjen Suomen mestaruuden vuonna 1917.[7]

Yksityiselämä

Terttu Kainuvaaran veli oli uimahyppääjä Kalle Kainuvaara.

Lähteet

  1. ↑ Kainuvaara, Terttu Elin Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 10.8.2020.
  2. ↑ Uusia ylioppilaita. Uusi Suometar, 10.6.1916, nro 155, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.8.2020.
  3. ↑ Päivästä päivään. Helsingin Sanomat, 4.2.1944, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.8.2020.
  4. ↑ Kansainvälinen suuri naisten voimistelujuhla. Uusi Suomi, 6.3.1928, nro 55, s. 11. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.8.2020.
  5. ↑ Urheilua. Pohjois-Savon piirin mestaruuskilpailut yleisurheilussa. Helsingin Sanomat, 25.8.1915, nro 230, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.8.2020.
  6. ↑ Ryökkynä Hitomista ja vähän muustakin. Keskisuomalainen, 23.10.1929, nro 244, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.8.2020.
  7. ↑ Matkaniemi, Tero: Kuopiolainen uinti paikallisena ja kansallisena kansalaistoiminnan ilmiönä : toimijakentän, tavoitteellisuuden ja toimintaympäristön muutokset vuosina 1904–1979, s. 77–78. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF).
Naisten 100 metrin juoksun Suomen ennätyksen kehitys
Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
13,8 Siina Simola Turku 23.7.1911
13,6 Olga Virtanen Tampere 25.7.1915
13,6 Terttu Kainuvaara Kuopio 23.8.1915
13,4 Olga Virtanen Tampere 4.8.1917
12,6 Rauni Essman Helsinki 8.8.1935
12,6 Raili Halttu Helsinki 8.8.1935
12,6 Lilja Erikkilä Kalajoki 13.8.1939
12,6 Hilkka Helenius Tukholma, Ruotsi 9.9.1949
12,6 Tuija Lindroos Göteborg, Ruotsi 9.9.1951
12,4 Ulla Pokki Kööpenhamina, Tanska 7.9.1952
12,4 Aulikki Lehmijoki Borås, Ruotsi 9.9.1956
12,4 Brita Johansson Rauma 17.8.1958
12,3 Brita Johansson Porvoo 6.9.1959
12,1 Brita Johansson Lahti 7.8.1961
12,0 Maija Koivusaari Turku 25.8.1963
12,0 Mona-Lisa Strandvall Vaasa 23.7.1966
11,9 Mona-Lisa Strandvall Pietarsaari 12.6.1968
11,6 Mona-Lisa Strandvall Parainen 27.7.1968
11,6 Mona-Lisa Strandvall Helsinki 13.6.1972
11,5 Mona-Lisa Strandvall Heinlahti 1972
11,5 Mona-Lisa Strandvall Constanța, Romania 23.9.1972 Myöhemmin Pursiainen
11,3 Mona-Lisa Pursiainen Kööpenhamina, Tanska 30.6.1973
11,0 Mona-Lisa Pursiainen Helsinki 29.8.1973

Tästä eteenpäin ennätyksiksi hyväksyttiin vain sähköajat.

Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
11,19 Mona-Lisa Pursiainen Varsova, Puola 4.8.1973
11,13 Helinä Marjamaa Lahti 19.7.1983
Lähteet
  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
  • Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
  • Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
  • Suomen ennätysten kehitys ulkoradoilla Tilastopaja. Viitattu 30.4.2021.